Kandiuudistusohjausryhmän kokous 13.2

Kandiuudistusohjausryhmän kokouksessa esiin tulleita asioita:

Kokouksessa keskustelimme matematiikan opetuksesta. Matematiikan laitos muodostaa perusopintoihin 5 opintopisteen kursseja, jotka eivät noudata nykyisten kurssien sisältöjä. Kurssien sisällöiksi toivottiin lineaarialgebraa, differentiaalilaskentaa sekä todennäköisyys- ja tilastotietoa. Fysiikan puolella kursseihin sisällytetään laboratoriotyöt. Fysiikan kurssien työstämistä jatketaan vielä.

Kävimme läpi pienryhmissä hahmoteltuja pääainevaihtoehtoja ja niiden sisältöjä. Insinööritieteiden pääaineen pienryhmäkokouksessa oli todettu, että yksi yhteinen pääaine olisi mahdotonta. Vaihtoehdoiksi esitettiin kahta tai kolmea pääainetta taikka yhtä laajaa pääainetta. Pienryhmässä oli luotu ehdotus pääaineen sisällöstä.

Mallinnus -pääaineen ryhmässä pääaineen muodostaminen oli osottautunut vaikeaksi. Ongelmana mm. oli se, että mallinnus -pääaine ei antaisi vertailukelpoista tutkintotodistusta kansainvälisiin opintoihin. Mallinnus saattaisikin sopia paremmin sivuainevaihtoehdoksi. Pienryhmäkeskusteluissa oli vaikuttanut siltä, että alojen laskennalliset tarpeet ovat melko erilaiset mutta kokouksessa todettiin, että jatketaan vielä mallinnus -pääaineen tunnustelua.

“Infra” pääaineen pienryhmässä oli saatu esitys aikaiseksi pääaineen yhteisistä opinnoista. Ryhmä oli suunnitelmissaan ollut melko yksimielinen ja suunnittelu oli edennyt jopa yhteisiin projektikursseihin.

Kokous kuulumisin,

Anni Voutilainen

ENG-koulun kandiuudistuksen “Planning” -hakukohteen suunnitteluryhmän kokous

Insinööritieteiden korkeakoulussa tulee olemaan kaksi hakukohdetta:
1) ”insinööritieteet” ja 2) ”planning”. Planning -hakukohteelle tulisi vielä löytää sen luonnetta kuvaava nimi.

Työryhmä on ehdottanut hakukohteen nimeksi “Rakennettu ympäristö” ja hakukohteen pääaineiden nimiksi:
1) Yhdyskunta ja ympäristö
2) Kiinteistötalous ja suunnittelu

Kokouksessa todettiin, että maisteriopintojen pääaineet, joihin Planning -hakukohteen kautta tullaan ottamaan opiskelijoita ovat tämän hetkisen tiedon perusteella:

1) Yhdyskuntien energiatekniikka ja energiatalous (pääsisäänotto opintoihin on “Insinööritieteet” linjan puolelta)
2) Liikennetekniikka,
3) Vesi- ja ympäristötekniikka,
4) Kiinteistöliiketoiminta,
5) Kiinteistötekniikka,
6) Maankäytön suunnittelu ja kaupunkitutkimus.

Insinööritieteiden korkeakoulussa tulee olemaan kaikille samat 70 opintopisteen laajuiset perusopinnot (eri kandipääaineiden välillä saa kuitenkin olla sisällöllistä vaihtelua 10 op). Perusopintopaketti koostuu matematiikasta, fysiikasta, kemiasta, tietotekniikasta, taloustieteistä jne.

Keskusteltiin kursseista, jotka voisivat olla näiden kahden pääaineen yhteisiä. Tällaisia kursseja todettiin keskustelun pohjaksi olevaan:

1) Yhdyskunta- ja ympäristötekniikan perusteet (5 op)
2) Maankäytön suunnittelu ja talous (5 op)
3) Yhdyskuntasuunnittelun perusteet (5 p)
4) Ympäristöoikeus ml. kaavoitus- ja rakentamisoikeus (5 op)
5) Ympäristövaikutusten arviointi (5 op)

Todettiin, että myös pääaineessa saa olla sisällöllistä vaihtelua 10 op. Vaihtelun tarve perustuu tällöin maisterivaiheen pääaineiden erilaisiin perusosaamisen tarpeisiin.

T: Anni Voutilainen
ENG- kandiuudistusohjausryhmän opiskelijaedustaja

Opintovuoden 2011 yhteenveto

Terve,

Vuosi on jo vaihtunut uuteen, joten on hyvä tehdä vielä yhteenveto opintosektorin tapahtumista vuodelta 2011. Vuonna 2011 päällimmäisenä puheenaiheena oli koko yliopistoa muuttava kandiuudistus, jonka valmistelut jatkuvat edelleen. Joulukuun lopulla yliopiston akateemisten asioiden komitea hyväksyi vuoden viimeisessä kokouksessaan uudistuksen päälinjat. Tammikuun 2012 aikana rehtorin ja dekaanien koukouksessa pitäisi vahvistaa virallinen hakukohteiden lukumäärä. Myös insinööritieteiden korkeakoulussa ajatusten vaihto on ollut vilkasta ja esimerkiksi hakukohteiden lukumäärää on palloteltu moneen otteeseen. Kandiuudistuksen aikataulu tulee olemaan tiukka mutta toivotaan, että ei mahdoton!

Tämän lisäksi insinööritieteiden korkeakoulussa alettiin syksyllä 2011 kohentamaan opettajatutortoimintaa. Opettajatutoreiden avuksi palkattiin opiskelijatutoreita, jotka koordinoivat tutortapaamisia. Rakennus- ja ympäristötekniikan laitoksella rekryttiin keväällä 2011 seitsemän opiskelijatutoria (Lauri Metsäpelto, Karoliina Silvonen, Henry Stenberg, Miia Hyttinen, Jacob Mirea, Anni Voutilainen sekä Elisa Aaltonen). Phuksit saivat ensimmäisenä päivänä eteensä kaavakkeen, josta he valitsivat mieleisensä pääainevaihtoehdon. Vastausten perusteella muodostettiin pääaineryhmiä. Opettaja- ja opiskelijatutorit järjestivät syksyn aikana omille ryhmilleen mm. tutustumista laitoksen tarjoamiin pääainevaihtoehtoihin. Tutorryhmät jatkavat toimintaansa myös keväällä 2012.

Myös alumnitoimintaa alettiin elvyttelemään killassa syksyllä 2011. Killassa perustettiin sähköpostilista ik-alumnit, johon pyrittiin keräämään alumnien ja valmistumassa olevien yhteystietoja. Marraskuussa alumneja kutsuttiin ensimmäiseen tapaamiseen Otaniemeen, jossa nousi keskustelun ohessa paljon hyviä vinkkejä jatkoon.

Vielä, jos joitain kiinnostaa tutustua yliopiston TEE-projektin loppuraporttiin, jossa siis arvioitiin jokaista Aallon koulutusohjelmaa (mm. opetusta, resursseja, johtoa jne.), niin julkaistu raportti löytyy osoitteesta:

http://www.aalto.fi/fi/current/news/view/2011-12-14/

Hauskaa uutta vuotta 2012 kaikille!

t. vanha opintovastaava Anni Voutilainen

Killan opintokyselyn tuloksia

Elokuun lopussa avattuun killan opintokysely on nyt suljettu. Palautetta opintoihin liittyvistä asioista saatiin hyvin ja olen koonnut tähän artikkeliin koosteen vastauksista. Niitä tuli mukavasti (melkein 50) ja kaikki vuosikurssit olivat hyvin edustettuina fukseista jo valmistuneisiin opiskelijoihin. Eniten vastaajia oli N-vuosikurssilaisissa, 15 kappaletta.

Aluksi perustiedoista

Suurin osa opiskelijoista on pyrkinyt raksalle ensimmäisenä vaihtoehtonaan. Tuotantotalous ja arkkitehtiosasto olivat tyypillisimpiä “ensimmäisiä vaihtoehtoja” niiden joukossa, jotka olivat valinneet raksa vasta toissijaisesti. Rakentaminen koettiin usein läheisenä alana ja vastaavasti Ympälle haettaessa ympäristöä ja sen tärkeyttä pidettiin isona asiana.  Moni opiskelijoista, jotka ovat päätyneet toissijaisesti raksalle, olivat tyytyväisiä tilanteeseen eivätkä hakemassa uusiin paikkoihin. Kuitenkin lähes 30% kaikista vastanneista on pohtinut toista tutkintoa tai alan vaihtoa. Erityisesti vanhemmat opiskelijat ovat miettineet kauppakorkeakoulua yhtenä vaihtoehtona.

Opiskelun ohessa töistä on tehnyt hieman ale puolet vastanneista, keskimäärin noin 10 tuntia viikossa. Lähes kaikki työtä tekevät ovat tehneet omaan alaan liittyviä töitä.

Kurssit

Kursseja kohtaan oli esitetty neljä kysymystä. Aluksi kysyttiin mitkä kurssit ovat kiinnostavia ja hyödyllisiä sekä mitkä kurssit turhia opintojen kannalta. Sen jälkeen kysyttiin eri kurssien järjestelyistä eli mitkä kurssit ovat erityisen hyvin järjestetty ja mitkä puolestaan huonosti. Alla olevasta taulukosta näkee mitkä kurssit saivat eniten positiivista palautetta ja missä olisi eniten kehitettävää.

Yleisesti ottaen oman pääaineen kursseja pidettiin mielenkiintoisimpina ja muiden pääaineiden tutustumiskursseja sekä ohjelmointia ja fysiikkaa turhimpina. R-Cad mainittiin usein esimerkiksi hyvin järjestetyksi kurssiksi, vaikka muutama oli myös pistänyt sen huonosti järjestetyksi kurssiksi. Erityisen tyytyväisiä kursseihinsa olivat vesipuolen opiskelijat. Paljon kritiikkiä järjestelyistä tuli rakennusfysiikan pääaineen kursseille.

Opiskelumotivaatio ja hyvinvointi

Opiskelumotivaatiota ja hyvinvointia kartoitettiin kysymyksillä, joihin vastaajat vastavasit aluksi neliportasen asteikon 1-4 mukaan. Kaiken kaikkiaan opiskelemotivaatio raksalaisilla on hyvä ja se on kasvanut opintojen edetessä, kuten alla olevasta diagrammista voi havaita:

Oma motivaatio nähdään usein parempana kuin muiden motivaatio. Yleistä opiskelumotivaatio arvioitaessa keskiarvo on 2,6 ja oma motivaatio keskimäärin 3,4. Kysymykseen onko kilta edistänyt opiskelumotivaatiotani vastaukset vaihtelevat huomattavasti. Keskimäärin noin puolet katsoo killan edesauttaneen opiskelumotivaatiota ja noin puolet näkee päinvastoin.

Suurin osa raksalaisista kokee yhteishengen killassa hyväksi. Vain 18 % vastaajista oli jokseenkin eri mieltä killan hyvästä hengestä. Hyvää henkeä kuvastaa myös se, että hyvin harvalla on ollut paineita opiskelukavereiden hyvästä menestyksestä johtuen. Myös työllistymisessä ja tulevasuudesta vastaajat ovat luottavasia; Vain kahdeksan vastaajaa oli hieman huolestuneita tulevaisuudesta.

Kurssien opintopistemääristä on melko paljon hajontaa. Vain kolme vastaajaa piti työläyttä sopivana. Vapaissa kommenteissa tähän oltiinkin usein puututtu. Monet sanoivat etteivät kurssit ole missään suhteessa toisiinsa: “kursseille on vain lätkäisty opintopistelätkä joka sopii moduuliin ilman että sen sisällön kuormittavuutta on tutkittu.” Muutamia kursseja on mainittu nimeltäkin: rakentamisen perusteet sekä rakenne- ja rakennustuotantotekniikan perusteet. Lisäksi mainittiin, että stressiä aiheutuu usein juuri huonosti järjestetystä kurssista, jossa tiedotus on epäselvää ja arvosteluperusteet tulevat myöhäisessä vaiheessa.

Seuraaksi vastaajilta kysyttiin mitkä asiat erityisesti motivoivat opiskelemaan. Suurimman suosion sai mielenkiintoinen asioiden oppiminen sekä tulevaisuuden työmahdollisuudet ja palkka.

Opiskelumotivaatiota puolestaan eniten syövät huonosti järjestetyt kurssit, kuten alla olevasta taulukosta käy ilmi. Myös kohtuuttoman suuri työmäärä verottaa motivaatiota.

Raksalla opiskelijat käyttävät keskimäärin 4-8 tuntia opiskeluun päivässä. Työssäkäyvillä luku oli hieman pienempi samoin kuin vanhemmilla opiskelijoilla.

Lopuksi kysyttiin mitä muutoksia koulu voisi tehdä toimintatavoissaan keventääkseen opiskelijoiden työtaakkaa. Ankaraa kritiikkiä sai laitoksen opinto-ohjaus. Sitä pidettiin melko sekavana ja epäselvänä. Yksi vastaaja esimerkiksi kirjoitti, ettei opinto-ohjauksesta saa juurikaan tukea, jos on epävarma opinnoistaan. Lisäksi toivottiin useampia tenttipäiviä ja useampia tenttimahdollisuuksia. Monet lisäksi haluaisivat aloittaa oman pääaineen kurssit jo aikaisemmassa vaiheessa opintoja.

Opintojen ohjaus ja neuvonta

Opintojen ohjausta ja neuvontaa kartoitettiin listaamalle olemassaolevia koulun ja killan opintoja tukevia palveluita, joihin vastaajat ruksasit viidestä vaihtoehdosta parhaiten sopivan. Esimerkkinä on ensin opintoneuvoja, jonka palveluita oli käyttänyt 15 vastaajaa ja sen alla opintopsykologi, jonka palvelut olivat kyllä melko tunnettuja, mutta harvoin käytettyjä.

Eniten käytetyt palvelut raksalaisten keskuudessa olivat opinto-ohjelman vastuuprofessori ja opinto-ohjelman suunnittelija. Vastuuprofessori koettiin lähes aina hyödylliseksi ja opinto-ohjelman suunnittelin apu hieman yli puolessa tapauksista. Myös laskutupa koettiin usein hyödylliseksi vaikka melko harva oli sitä käyttänyt, yli 70 prosenttia vastaajista ei ollut käyttänyt laskutuvan palveluita. Urapalveluista tiedettiin melko vähän ja vain harva koki ne tarpeelliseksi.

Harva opiskelija (vain 14 vastaajista) oli tavannut tuutorinsa yli kaksi kertaa fuksivuoden aikana. Fuksi vuoden jälkeen ainoastaan 6 vastaajaa oli tavannut tutorinsa. Kysyttäessä missä asioissa vastaajat olisivat tarvinneet enemmän ohjeistusta, oltiin hyvin yksimielisiä. Lähes kaikki sanoivat, että pää- ja sivuaineen valintaan sekä HOPS:n suunnitteluun olisi tarvittu enemmän ohjausta. Viime keväänä laitos koitti parantaa sivuaineinfoa pääaineinfo tilaisuuksissa. Toivottavasti tulokset paranevat jatkossa, mutta asia on ainakin etenemässä tältä osalta. Killan osalta opintoihin liittyviä palveluita ja tiedotusta tarjotaan suurimman osan vastaajista mielestä riittävästi.

Loppusanat

Kiitos kaikille vastanneille! Oli mielenkiintoista lukea kommentteja ja mielipiteitä. Tulen esittämään kyselyn tuloksia laitoksen johdolle.

ps. Kyselyn vastanneiden kesken arvotut elokuvaliput saivat Maija Carlstedt ja Juho Haapala.

Kandiuudistusohjausryhmän kuulumisia vol. 2

Maanantaina 31.10 pidettiin jälleen Insinööritieteiden kandiohjausryhmän kokous Konetalolla. Paikalla oli koulutusohjelmien johtajien lisäksi myös korkeakoulun dekaani Pekka Varsta. Seuraavassa hieman kokouksessa käytyjä asioita:

• Keskustelimme esillä olevasta rakennemallista ja sen mahdollisuuksista pää- ja sivuaineiden valinnoissa kandivaiheessa. Tarkoituksena olisi taata mahdollisuus laajentaa sivuainetta pääaineenlaajuiseksi ja vaihtaa toiseen tutkinto-ohjelmaan.
• On päätetty, että Aalto yliopisto on mukana yhteishaussa.
• Aalto yliopistossa toivotaan, että hakukohteiden määrää vähennetään. Uusi ehdotus hakukohteista olisi 3 kappaletta. Hakukohteet silloin voisivat olla kone- ja energiatekniikka, rakennus- ja ympäristötekniikka ja maankäyttötieteet. Hakukohteiden nimiä tullaan hiomaan vielä. Kolmen hakukohteen malli tuntui saavan kannatusta.
• Keskustelussa tuotiin esille, että nyt olisi loistava mahdollisuus yhdistellä eri laitosten osaamista ja luoda niistä uusia opintokokonaisuuksia.
• Hakukohteita tulisi pohtia teollisuuden tarpeiden näkökulmasta ja tehdä niistä houkuttelevia.
• Tällä hetkellä Insinööritieteiden korkeakouluun olisi suunnitteilla yksi yhteinen kandiohjelma. Kokouksessa tuotiin kuitenkin esille, että perusopinnoissa tulisi olla mahdollisuuksia painottaa maisteriohjelmien tarpeita. Kaikille opiskelijoille ei haluttu täysin samoja perustopintoja.
• Kokouksessa pohdittiin myös kiltojen roolia jatkossa mm. opiskelijoiden vastaanottojina.
• Yleisesti Aallossa on tavoite vähentää sisäänottoa. Uusi sisäänotto Insinööritieteiden korkeakouluun olisi n. 250.

Insinööritieteiden kandityöryhmän kuulumisia

Kandiohjausryhmän 3. kokous oli 18.10.2011 kello 14.00 – 16 dekaanin
toimistossa kokoustilassa R 350 a.

Kokouksessa kävimme läpi kandiuudistuksen ohjelmamallia (ent. rakennemalli), joka
tällä hetkellä on saanut eniten kannatusta Aalto-yliopiston tekniikan
alan korkeakouluissa ja yliopistotasolla. Kokouksessa pahoiteltiin sitä, että ns. vapaan liikkuvuuden malli/Aalto Poli -malli on jäämässä pois. Se olisi mahdollistanut radikaalimman uudistamisen
ja epäiltiin jossain määrin sitä, antaako perinteisempi ohjelmamalli riittävästi mahdollisuuksia mm. opiskelijoiden liikkuvuuden toteutumiseen yliopiston sisällä.

Käsiteltiin lisäksi ohjelmamallia  mm. seuraavasti:

• perusopinnot (70 op), ovatko perusopinnot kaikille samat? Todettiin, että korkeakoulu itse päättää perusopintojen sisällön, luonnollisesti ns. tutkintoasetus asettaa tietyt vaatimukset esimerkiksi kieli- ja viestintäopinnoille. Perusopintojen järjestämisestä esiteltiin kaksi vaihtoehtoa. Kysyttiin, miten aiemmin esillä olleet ns. studiokurssit uudessa mallissa toteutuvat. Studiokursseilla tarkoitettiin eräänlaisia projektikursseja, joissa opiskelijat yhdessä suorittaisivat jonkin omaan alaan liittyvän laajemman projektityön.
• pääaine, millä tavalla ja missä vaiheessa karsinta pääaineeseen tapahtuu? Lähtökohtana on se, että pääaineopinnot alkaisivat toisen vuoden alussa ja tiettyyn pääaineeseen ohjautuisivat sellaiset opiskelijat, jotka ovat saaneet siihen relevantin pohjakoulutuksen.
• sivuaineopinnot (25 op) ja vapaasti valittavat opinnot (25 op) voivat yhdessä muodostaa pääainetta vastaavan pohjan hakeutua maisterivaiheessa soveltuvalle alalle, toisaalta suppeampi sivuaine (25 op) antaa enemmän mahdollisuuksia liikkuvuuteen, johon opiskelijoita pitää kannustaa.

Matematiikan laitoksella oli edellisellä viikolla tilaisuus, jossa käsiteltiin laitoksen tarjoamaa koulutusta ja kandiuudistusta. Keskustelu jatkuu 7.12. tilaisuudessa, joka on avoin kaikille kiinnostuneille. Tavoitteena on, että peruskurssien tulisi olla sisällöltään enemmän opiskelijoiden henkilökohtaisia ominaisuuksia (ajattelua) kehittäviä kuin teknistä suorittamista.

Keskusteltiin edelleen uudistuksen aikataulusta. Aiemmin esitetyn aikataulun mukaisesti hakukohdeasiaa oli tarkoitus käsitellä yliopiston akateemisessa komiteassa 25.10. Kokouksessa tuotiin esiin,että keskustelu hakukohteista olisi hyvä avata uudestaan, koska rakennemalli/ohjelmamalli on valmistelun kuluessa muuttunut ja nämä asiat liittyvät toisiinsa.

Hahmoteltiin alustavasti pääaineita: rakennetekniikka/rakennustekniikka, energia- ja LVI-tekniikka, konetekniikka, sovellettu mekaniikka. Vastaavasti täytyy ratkaista, mitä sivuaineita korkeakoulu tulee tarjoamaan. Keskustelu jäi kesken ja oli luonteeltaan alustavaa. Asiaan on palattava kuitenkin jatkossa samoin kuin siihen, ketkä ovat pääaineiden/sivuaineiden vastuuhenkilöitä ja kuka olisi koko kandiohjelmasta vastaava henkilö.

Lopuksi muistutettiin siitä, että koulutusohjelmien sisällä on syytä käsitellä valmistelun etenemistä ja huolehtia tiedonkulusta molempiin suuntiin.

Seuraava tapaamisajankohta on 31.10. klo 14.00 – 16.00 K 101 ja koulutuksen kehittämisryhmän aiheena on kandiuudistus 21.11.2011 klo 13-16.

Kandiuudistuksen paluu – osa 3

Alla Arjon viesti kandiuudistuksesta:

2013 se tulee! Mielenkiintoinen, radikaali ja ehkä pelottavakin kandiuudistus nimittäin. Tulevaa uudistusta valmistelevan ryhmän jäsenenä olen nähnyt läheltä, mitä tuleman pitää ja uskon että lähes tarkalleen kahden vuoden päästä opiskelijoilla on aihetta juhliin – ei hautajaisiin. Miksi? Minäpä kerron ja toivon että kuuntelette, koska se koskettaa valtaosaa teistä olennaisesti.

Kandiuudistus, siis hä?

Aikanaan TKK:lla pariinkin kertaan hyväksi yritykseksi jäänyt tekniikan kandin täysremontti on Aallon myötä vihdoin totta. Uudistus ei tällä kertaa toivottavasti jää kosmeettiseksi vaan vanhoja rakenteita heitetään romukoppaan urakalla, jotta opiskelusta tulisi joustavampaa ja joutuvampaa. Uudistuksen taustalta löytyy moniakin epäkohtia, joista esimerkiksi yltiösekava moduulirakenne, ensimmäisen vuoden matematiikkatyrmäys ja opintojen huono eteneminen lienevät monille omakohtaisesti tuttuja. Jotta näihin ja moniin muihin ongelmiin saataisiin ratkaisu, on uuden tutkintorakenteen suunnittelussa lähdetty puhtaalta pöydältä. Valmistelutyössä on pyritty miettimään uutta tutkintorakennetta mm. rakenteen, osaamistavoitteiden, johtamisen, hakukohteiden sekä liikkuvuuden näkökulmista. Tulossa on siis ns. iso jytky, jossa on paljon potentiaalia.

Uudistuksen valmistelu on lähtenyt kohtalaisen hyvin käyntiin. Yliopistomaailmassa ennenkuulumattomaan konsensukseen on tähän mennessä päästy ainakin tutkinnon rakenteen pääpiirteistä sekä projektin etenemisen aikataulusta. Näin opiskelijan näkökulmasta on ollut ilo nähdä, kuinka rakennehahmotelmissa on jatkuvasti kiinnitetty huomiota tutkinnon joustavuuteen ja liikkuvuuteen liittyviin kysymyksiin. Miltäs kuulostaisivat esimerkiksi seuraavat – hyvinkin todennäköiset – skenaariot?

• Koulutusohjelman vaihto onnistuu helposti ilman uusia pääsykokeita.
• Matematiikan opinnot ovat jakautuneet tasaisesti kolmelle vuodelle.
• Ryhmätyöhön keskittyviä ja käytännönläheisiä projektikursseja leivotaan tutkintoon sisään.

Kaikkea ei vielä ole täysin lyöty lukkoon ja keskusteluissa on ollut esillä muun muassa ajatus ”avoimesta linjasta”, jolle päässeellä opiskelijalla olisi vielä huomattavasti suuremmat mahdollisuudet vaikuttaa opintoihinsa. Palaset kuitenkin loksahtelevat yksi kerrallaan ja vinhaa vauhtia paikalleen.

Juna rullaa vauhdilla, haluatko kyytiin?

Kandiuudistus pistettiin kunnolla liikkeelle kevään loppupuolella, kun sitä valmistelemaan perustettiin työryhmä, jossa on edustajia niin tekniikan korkeakouluista (professoreita ja suunnittelijoita), opetuksen kehitysyksiköstä kuin AYY:ltäkin (allekirjoittanut). Valmistelutyön vauhti kiihtyy koko ajan, sillä 2013 saapuu todella pian. Todellinen uudistuksen toteutustyö tehdään korkeakouluissa, joten yhteisistä pelisäännöistä on päätettävä jo tänä syksynä. Oman mausteensa soppaan tuo samaan aikaan toteutettava kauppakorkeakoulun kandiuudistus, jonka kanssa täytyy varmistaa yhteensopivuus liikkuvuuden mahdollistamiseksi.

Haluatko vaikuttaa opintojesi tulevaisuuteen? Syksyllä päätettäviin yleisiin suuntaviivoihin pääset vaikuttamaan esimerkiksi saapumalla lokakuun ensimmäisellä viikolla järjestettävään kandiuudistuksen kick-off –tilaisuuteen, josta lisäinfoa tulee myöhemmin. Myös allekirjoittanut tai korkeakoulujen vastuuprofessorit voivat vastailla kysymyksiinne tai ottaa kommenttejanne vastaan. Vastuuprofessoreina toimivat Eero Eloranta (Perustieteiden koulu), Keijo Nikoskinen (Sähkötekniikan koulu), Juha Paavola (Insinööritieteiden koulu) ja Tapani Vuorinen (Kemian tekniikan koulu).

Ensi vuoden puolella valmistelutyö siirtyy korkeakouluihin, jonka jälkeen opiskelijoita varmasti tarvitaan detaljitason yksityiskohtien hiomiseen ja uusien ideoiden kehittämiseen. Kiltasi opintovastaava sekä koulutusohjelmien opintojen suunnittelijat ovat siinä vaiheessa parhaiten perillä siitä missä mennään. Yhteisön osallistuminen valmistelutyöhön on keskeinen komponentti uudistuksen onnistumisessa, joten hyppää kyytiin. Juna ei vielä ole mennyt!

Mitä tapahtuu killoille?

Kiltojen tulevaisuus kulkee vahvasti käsi kädessä hakukohteiden määrän kanssa. Nykyisellään kiltatoiminta rakentuu vahvasti tiettyyn koulutusohjelmaan päässeiden uusien opiskelijoiden ympärille. Yhteisistä kandiohjelmista puhuttaessa ja huhujen kierrellessä osa killoista on, osittain aiheestakin, pelännyt tulevaisuutensa puolesta. Nämä pelot ovat osittain turhia, sillä on epätodennäköistä että tulevaisuudessa hakukohteina olisivat vain neljä korkeakoulua geneerisine kandiohjelmineen. Ensinnäkin, korkeakoulun yhteinen kandiohjelma ei ole sama asia kuin hakukohteet. On täysin mahdollista että yhteinen kandiohjelma tarkoittaa vain osittain yhteisiä opintoja, joiden rinnalla eri hakukohteiden opiskelijat kävisivät oman aineensa erityisopintoja. Toiseksi, Aallossa ymmärretään että monella koulutusohjelmalla on brändiarvoa, jolla saadaan erittäin kyvykkäitä opiskelijoita, ja jotka kannattaa siksi pitää erillisinä hakukohteina.

Toisaalta on myös totta että hakukohteiden määrä tulee todennäköisesti putoamaan nykyisestä jonkin verran. Tämä saattaa vaikuttaa joidenkin kiltojen toimintaan, mutta vielä on aikaista sanoa missä hakukohteiden yhdistämistä tullaan tekemään. Hakukohteiden määrä on osittain kansallisen tason päätös, joten emme työryhmässä tähän voi kovinkaan paljon vaikuttaa. Hakukohteita miettivän työryhmän lausunnon kuulemme syyskuun loppupuolella, jolloin itsekin olen viisaampi. Tulevat hakukohteet saattavat tuoda muutoksia joidenkin kiltojen toimintaan, mutta vanhan sanonnan uhallakin voisin väittää että aina vanhassa vara ei ole parempi. Uudistuksen kokonaisvaikutus opiskelijalle tulee siis olemaan positiivinen. Jos vaakakupissa painavat sujuvampi, vähemmän kuormittava, Aalto -liikkuvuuden mahdollistava ja enemmän vapaita opintoja sisältävä tutkinto tai toisaalta kiltojen roolin pysyminen täysin samana hamaan tulevaisuuteen, kumman sinä valitsisit?

Summa summarum

Kandiuudistus tulee ja rytäkällä. Suunnittelu on jo pitkällä, mutta vasta uudistuksen toteutuksessa punnitaan, saadaanko sen potentiaalista kaikki irti. Tulemme tekemään kaikkemme ettei uudistus pysähdy hallinnolliseen vastarintaan, systeemin jäykkyyteen tai jää muuten vain puolitiehen. Opetuksen sisältö ei myöskään saa jäädä rakenteellisen palikkaleikin varjoon. Muutos koskettaa kaikkia ja saattaa vaatia sopeutumista killoilta, mutta opiskelijalle nettovaikutus tulee olemaan positiivinen – vaikkakin sen nyt takaa jo moduulirakenteen poistuminen…

Terveisiä koulutuspolitiikan ihmemaailmasta,

Arjo Laukia

arjo.laukia@ayy.fi

Allekirjoittanut toimii AYY:n hallituksen koulutuspoliittisena vastaavana ja on erityisesti vastuussa Aalto-yliopistosta ja tulevasta kandiuudistuksesta. Näiden lisäksi hän on Aalto-optimisti ja innoissaan siitä että opiskelijan elämään on tulossa konkreettisia parannuksia.

Opintoblogi

Tälle sivustolle julkaistaan Rakennusinsinöörikillan opintoasioihin liittyvää blogia. Pääosin blogia ylläpitää ja kirjoittaa killan opintovastaava. Sivustolle tulee tekstejä opintoihin liittyvistä aiheista, linkkejä ajankohtaisiin asioihin ja mahdollisesti erilaisia kyselyitä. Kuka tahansa voi kommentoida kirjoituksia. Mitä enemmän kommentteja sen parempi

Mikäli joku kiltalainen halua kirjoittaa myös tälle blogilla niin lähettää pyynnön opintovastaavalle sähköpostilla.